Miten ryhtyä vapaaehtoiseksi – aloitus ja vaatimukset

Vapaaehtoistyö on pyörinyt mielessä jo jonkin aikaa, mutta kynnys aloittaa tuntuu korkealta? Et ole yksin: Suomessa noin 35 prosenttia väestöstä osallistuu vapaaehtoistoimintaan jollakin tavalla, ja alkuun pääsee ilman erityisosaamista, kunhan tietää mistä etsiä ja mitä järjestöille kannattaa luvata.

“Ennen aloitusta kannattaa keskustella käytännön asioista vapaaehtoistyöstä vastaavan henkilön tai ohjaajan kanssa.”

Suomessa rekisteröityjä vapaaehtoisia: yli 500 000 ·
Vapaaehtoistyötä tekevien osuus väestöstä: noin 35 % ·
Yleisin vapaaehtoistehtävä: keräys- ja avustustyö ·
Keskimääräinen viikkotuntimäärä: 2–4 tuntia

Yksi kuvio toistuu eri lähteissä: suomalainen vapaaehtoinen tekee pieniä, säännöllisiä urakoita, ei suuria elämäntapamuutoksia. Alla olevat luvut kertovat, millaisesta panoksesta on oikein kysymys.

“Vapaaehtoistoiminta on vastikkeetonta, eikä siitä makseta palkkaa.”

Mikä on paras tapa aloittaa vapaaehtoistyö?

Helpoin reitti ei ole soittaa yksittäiselle järjestölle sokkona, vaan käyttää valtakunnallista välityspalvelua, johon on koottu avoimet tehtävät eri puolilta Suomea.

Rekisteröidy Vapaaehtoistyö.fi-palveluun

• Vapaaehtoistyö.fi on valtakunnallinen vapaaehtoistehtävien välitysalusta (Suomi.fi palvelut (valtion palvelutietoportaali))
• Palvelussa tehtäviä voi hakea paikkakunnan perusteella ja rajata hakua teemoittain (Vapaaehtoistyö.fi (järjestöjen yhteinen palvelu))

Profiilin luominen kestää hetken, ja sen jälkeen näet ilmoitukset omalta alueeltasi. Jos asut pienemmällä paikkakunnalla, kannattaa rajaus tehdä väljästi – moni tehtävä toimii etänä tai lähikunnassa. Julkinen ryhmä Mäntsälä – Facebook-ryhmät ja paikkakunnan tietoa

Selaa tehtäviä ja valitse kiinnostava

• Tehtäväilmoituksissa kerrotaan, mitä apu konkreettisesti on ja missä se tapahtuu (Vapaaehtoistyö.fi)
• Hakua voi rajata esimerkiksi lasten, ikäihmisten, liikunnan tai ympäristön mukaan (Vapaaehtoistyö.fi)

Ensimmäiseksi tehtäväksi kannattaa valita kertaluonteinen tapahtuma tai matalan kynnyksen avustustehtävä. Ilmoitukseen on usein merkitty, kuinka paljon aikaa tehtävä vie ja vaatiiko se etukäteisosaamista.

Ota yhteyttä järjestöön

• Ennen aloitusta kannattaa keskustella käytännön asioista vapaaehtoistyöstä vastaavan henkilön tai ohjaajan kanssa (Humakin selkokielinen opas vapaaehtoisuudesta)
• Työajat ja tehtävät on hyvä sopia etukäteen, jotta molemmat tietävät, mistä on sovittu (Humakin selkokielinen opas vapaaehtoisuudesta)

Yhteydenotto on usein sähköpostiviesti tai lomake järjestön verkkosivuilla. Kerro lyhyesti, miksi tehtävä kiinnostaa ja minkä verran aikaa sinulla on viikossa käytettävissä. Järjestön kannalta tärkein tieto on juuri se, mihin voit sitoutua.

Tämä tarkoittaa: paras tapa aloittaa ei ole odottaa täydellistä tehtävää, vaan avata profiili ja ottaa yhteys yhteen järjestöön. Välityspalvelu antaa yleiskuvan, mutta vasta keskustelu ohjaajan kanssa kertoo, sopiiko tehtävä juuri sinulle.

The implication: aloittaminen vaatii aktiivista ensiaskelta, ei täydellistä tehtävää odottamalla.

Miten pääsen mukaan vapaaehtoistyöhön?

Mukaan pääseminen on helpompaa kuin miltä se kuulostaa: kyse on muutamasta konkreettisesta askeleesta, jotka toistuvat järjestöstä riippumatta.

Valitse järjestö ja ota yhteyttä

• Kaikilla on oikeus osallistua vapaaehtoistoimintaan (Suomi.fi (viranomaispalvelut))
• Vapaaehtoistoiminta on luonteeltaan yleishyödyllistä, eikä siitä lähtökohtaisesti saa rahallista korvausta (Suomi.fi)

Järjestön valinnassa auttaa kysymys: minkä asian haluaisit omalla panoksellasi edistää? Vastaus voi olla konkreettinen, kuten ruoka-apu tai liikunta, tai laajempi, kuten yksinäisyyden vähentäminen. Kumpikin on yhtä hyvä lähtökohta.

Osallistu perehdytykseen

• Perehdytyksessä käydään läpi tehtävän käytännöt, aikataulut ja turvallisuusasiat
• Perehdytys on myös tilaisuus kysyä kulukorvauksista ja käytännön järjestelyistä

Perehdytys voi olla tunnin mittainen tapaaminen tai lyhyt verkkokoulutus, riippuen tehtävästä. Se on myös oikea hetki tavata muita vapaaehtoisia ja saada käsitys siitä, millaiseen yhteisöön olet liittymässä.

Sovi aikataulu ja aloita

• Työajat ja tehtävät sovitaan yhdessä vapaaehtoistoiminnasta vastaavan henkilön kanssa (Humakin selkokielinen opas)
• Työn järjestäjä voi korvata matka- ja majoituskuluja tositteita vastaan, eikä vapaaehtoistoiminnasta tarvitse ilmoittaa Verohallinnolle (Suomi.fi)

Aloittaminen ei vaadi suuria lupauksia. Pienikin säännöllinen panos on monelle järjestölle merkittävä apu, ja se on helpompi luvata kuin täysi viikonloppu kuukaudessa.

Tämä on osallistumisen käytännön hinta: rahallista korvausta ei tule, mutta viranomaisohje tarkoittaa, ettei vapaaehtoisen tarvitse maksaa osallistumisestaan omasta pussistaan.

Mitä yksin toimivat vapaaehtoiset tekevät?

Yksin toimiminen on yleisempää kuin moni kuvittelee. Monia tehtäviä tehdään itsenäisesti, mutta järjestön tuki on mukana alusta loppuun.

Yksintyöskentelyn tyypilliset tehtävät

• Yleisiä itsenäisiä tehtäviä ovat esimerkiksi puhelintuki, materiaalin valmistelu ja keräysavustus
• Tehtävät ovat usein sellaisia, jotka voi tehdä omassa tahdissa, mutta sovitun aikataulun puitteissa

Puhelintuki tarkoittaa käytännössä sitä, että vapaaehtoinen on tavoitettavissa sovittuina aikoina ja keskustelee soittajan kanssa. Materiaalin valmistelu voi olla esitteiden kokoamista, avustuspakkausten täyttämistä tai somepäivitysten kirjoittamista.

Etä- ja itsenäinen vapaaehtoistyö

• Etätehtävissä järjestö toimittaa ohjeet ja tarvittavat välineet etukäteen
• Etätyö sopii erityisesti niille, joiden aikataulu on epäsäännöllinen tai jotka asuvat kaukana tapahtumapaikasta

Yksin toimivalle tärkein asia on selkeä tehtävänkuva. Kun tiedät, mitä sinulta odotetaan ja keneltä kysyt apua, itsenäinen työ sujuu ilman että tarvitsee soittaa joka asiasta erikseen.

Miten pysyt yhteydessä järjestöön

• Säännöllinen yhteydenpito vastuuhenkilöön kuuluu yksintekemisen pelisääntöihin
• Palaute etenkin ensimmäisten viikkojen aikana auttaa säätämään työnkuvaa

Käytännössä yhteydenpito tarkoittaa lyhyttä puhelua tai viestiä sovituin väliajoin. Se on myös tapa varmistaa, että tehtävä on yhä mielekäs ja että autettava saa apua oikea-aikaisesti. Mitä suomalaiset tekevät pitkinä iltoina

Tämä tarkoittaa: yksin tehtävä vapaaehtoistyö on harvoin täysin yksin tekemistä. Vastuuhenkilö on olemassa juuri siksi, että epäselvät tilanteet voidaan ratkaista ennen kuin ne kasvavat ongelmiksi.

The pattern: itsenäinen työ ei tarkoita eristyksissä oloa, vaan sovittuja pelisääntöjä.

Mitä pätevyyksiä vapaaehtoiseksi tarvitaan?

Suurin osa vapaaehtoistehtävistä ei vaadi muodollista koulutusta tai erityistä pätevyyttä. Poikkeukset liittyvät lähinnä lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kanssa toimimiseen.

Henkilöllisyyden todistaminen

• Jotkin järjestöt, kuten Suomen Punainen Risti, edellyttävät voimassa olevaa henkilöllisyystodistusta
• Henkilöllisyys varmistetaan tyypillisesti silloin, kun vapaaehtoinen toimii yksin tai käsittelee asiakastietoja

Tämä on käytännön suoja sekä vapaaehtoiselle että autettavalle: molemmat tietävät, kuka toisella puolella on. Henkilöllisyystodistus pyydetään yleensä perehdytyksen yhteydessä eikä sitä tarvitse toimittaa joka tehtävään erikseen.

Rikosrekisteriote ja turvallisuusselvitys

• Lasten kanssa työskentelyyn tarvitaan rikosrekisteriote
• Järjestö kertoo etukäteen, milloin rikosrekisteriote on tarpeen ja miten se toimitetaan

Jos tehtävässä on säännöllinen kontakti alaikäisiin, järjestö pyytää rikosrekisteriotteen. Se kannattaa selvittää jo ensimmäisessä yhteydenotossa, ei vasta perehdytyksessä – näin vältytään ikävältä yllätykseltä molemmin puolin.

Erikoistehtävien vaatimukset

• Osa tehtävistä edellyttää ajokorttia, hygieniapassia tai muuta erityistä lupaa
• Vaatimukset on kirjattu tehtäväilmoitukseen (Vapaaehtoistyö.fi)

Jos epäilet, täyttyvätkö vaatimukset, kysy suoraan järjestöltä. Moni erikoisvaatimus on neuvoteltavissa, tai tehtävä on mahdollista jakaa osiin, joista osa ei edellytä erityisosaamista.

Pätevyysvaatimusten ydin on luotettavuus, ei todistusten määrä. Muodollista koulutusta ei vaadita läheskään kaikkiin tehtäviin, mutta dokumentit osoittavat luottamuksen silloin, kun työ koskettaa haavoittuvassa asemassa olevia.

The catch: muodollisia tutkintoja ei tarvita, mutta haavoittuvien ryhmien kanssa työskennellessä dokumentit ovat välttämättömiä.

Mikä on vapaaehtoistyön kultainen sääntö?

Järjestöjen perehdytyksissä toistuu sama periaate, joka on hyvä painaa mieleen ennen ensimmäistä tehtävää: älä lupaa enempää kuin voit pitää.

Sitoudu mihin pystyt

• Kultainen sääntö on “älä lupaa enempää kuin voit pitää” (Humakin selkokielinen opas)
• Pienikin sitoutuminen on arvokasta, jos se pidetään

Sääntö on olemassa siksi, että peruuntunut apu osuu aina autettavaan. Kun lupaat olla paikalla, joku toinen ihminen suunnittelee sen varaan – siksi rehellinen arvio omasta ajasta on tärkein taito aloittelijalle.

Kunnioita aikatauluja ja ohjeita

• Työajat ja tehtävät sovitaan etukäteen (Humakin selkokielinen opas)
• Ohjeiden noudattaminen on osa luotettavuutta

Luotettavuus näkyy pienissä asioissa: saavut ajoissa, teet sovitusti ja ilmoitat muutoksista. Se on myös tapa kunnioittaa niitä, jotka ovat järjestäneet paikan ja varanneet ajan avun vastaanottajalle.

Pidä yllä avointa viestintää

• Säännöllinen palaute auttaa kehittymään ja muokkaamaan tehtävänkuvaa
• Muutoksista aikatauluissa kannattaa ilmoittaa heti, ei viime hetkellä

Avoin viestintä on myös lupa sanoa, jos tehtävä tuntuu liian raskaalta tai ei vastaa odotuksia. Järjestö mieluummin muuttaa työnkuvaa kuin menettää vapaaehtoisen kokonaan.

Kultaisen säännön todellinen merkitys ei ole täydellisyys, vaan ennakoitavuus. Vapaaehtoistyö on lupaus olla paikalla ja kertoa ajoissa, jos jokin muuttuu.

Mikä on yleisin vapaaehtoistyön muoto?

Yleisin vapaaehtoistehtävä on keräys- ja avustustyö, mutta se ei ole ainoa tapa olla mukana. Eri muodot sopivat eri elämäntilanteisiin.

Avustus- ja keräystyö

• Yleisin vapaaehtoistehtävä on keräys- ja avustustyö
• Keräyksissä tarvitaan sekä paikallaolijoita että taustajärjestelijöitä

Avustustyö on kynnykseltään ystävällinen ensimmäinen kokemus: tehtävä on usein kertaluonteinen, ohjeet selkeät ja avun vaikutus näkyy välittömästi.

Tapahtumajärjestelyt

• Tapahtumat keräävät paljon vapaaehtoisia ja sopivat hyvin aloittelijoille
• Tehtävät vaihtelevat lipunmyynnistä rakentamiseen, opastukseen ja siivoukseen

Tapahtumavapaaehtoiseksi pääsee ilman erityistä osaamista, ja se on oiva tapa tutustua järjestön toimintaan ennen pidempää sitoutumista. Samalla tapaa luonnollisesti muita vapaaehtoisia.

Vertais- ja neuvontapalvelut

• Vertaisneuvonta on kasvava vapaaehtoistyön muoto
• Vertaiset jakavat kokemusperäistä tietoa ja toimivat keskustelukumppaneina

Vertaisneuvonnassa korostuvat kuuntelu ja kokemus, ei ammatillinen pätevyys. Siksi se houkuttelee monia, jotka haluavat auttaa oman elämänkokemuksensa kautta.

Jokaiselle löytyy jokin muoto. Keräystyö ja tapahtumat ovat hyviä ensimmäisiä kertoja, koska ne ovat kertaluonteisia ja niihin voi tutustua ilman pitkäaikaista sitoutumista.

Aktiivinen vapaaehtoinen voi aloittaa matalan kynnyksen tehtävistä ja edetä omassa tahdissaan. Rekisteröityminen ja yhteydenotto yhteen järjestöön ovat ne konkreettiset askeleet, jotka vievät eteenpäin.