Mannerheim-ristin ritarit: 191 sankaria, kaikki poissa

Suomen korkein sotilasansio on vaatinut verisen hinnan: kaikki 191 Mannerheim-ristin ritaria ovat nyt poissa. Ensimmäinen heistä, panssarikenraali Ruben Lagus, nimitettiin ritari numero 1 helmikuussa 1942 – ja viimeinen, Tuomas Gerdt, kantoi ristiään aina vuoteen 2019 asti.

Ritarit yhteensä: 191 · Ensimmäinen ritari: Ruben Lagus · Viimeinen ritari: Tuomas Gerdt · Elossa olevia: Ei yhtään · Ilmavoimien ritareita: 19

Alla oleva taulukko kokoaa yhteen keskeiset luvut Mannerheim-ristin ritareista.

Onko Mannerheim-ristin ritareita elossa?

Mannerheim-ristin ritareista ei yhtään ole enää elossa. Viimeinen ritari, Tuomas Gerdt, kuoli vuonna 2019 Yle:n mukaan.

Viimeinen ritari Tuomas Gerdt

Tuomas Gerdt (1921–2019) oli suomalainen upseeri, joka nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 191. Hän kaatui jatkosodan loppuvaiheessa, mutta selvisi hengissä ja eli pitkän elämän. Gerdt muistetaan viimeisenä “iltahuutoa” saaneena ritariena.

Kaikki ritarit kuolleet

Kaikki 191 Mannerheim-ristin ritaria ovat poissa. Heidän joukossaan on sotilaita kaikilta puolustushaaroilta: jalkaväestä, tykistöstä, ilmavoimista ja merivoimista. Ensimmäiset ritarit nimettiin helmikuussa 1942 ja viimeiset 1970-luvulla.

Viimeisenä elossa ollut ritari kantoi kunniamerkkiään 77 vuotta ennen kuolemaansa vuonna 2019. Yle uutisoi Gerdtin kuolemasta laajasti.

Kuka oli ensimmäinen Mannerheim-ristin ritari?

Ensimmäinen Mannerheim-ristin ritari oli panssarikenraali Ruben Lagus. Hän nimitettiin ritari numero 1 helmikuussa 1942 talvisodan päättymisen jälkeen.

Panssarikenraali Ruben Lagus

Ruben Lagus (1896–1959) oli suomalainen panssarikenraali ja talvisodan veteraani. Hän toimi panssaripataljoonan komentajana ja ansaitsi kunniamerkin poikkeuksellisesta rohkeudesta taistelukentällä. Lagus nimitettiin ensimmäiseksi ritariksi 26. helmikuuta 1942.

Nimitys talvisodan jälkeen

Mannerheim-risti luotiin välirauhan aikana C.G.E. Mannerheimin aloitteesta. Ensimmäiset ritariarvonimet jaettiin talvisodan veteraaneille, jotka olivat erottuneet poikkeuksellisella tavalla. Lagus edusti näitä ensimmäisiä sankareita.

Ritareiden joukossa oli myös Carl Gustaf Emil Mannerheim, joka vastaanotti Vapaudenristin 1. lk Mannerheim-ristin 7. lokakuuta 1941.

Kuka oli viimeinen Mannerheimin ristin ritari?

Viimeinen Mannerheim-ristin ritari oli Tuomas Gerdt. Hän nimitettiin ritariksi numero 191 vuonna 1975, ja hän kantoi ristiään aina kuolemaansa asti vuonna 2019.

Tuomas Gerdt

Tuomas Gerdt (1921–2019) syntyi Uudellamaalla ja osallistui jatkosotaan nuorena alikersanttina. Hän haavoittui taistelussa mutta selvisi hengissä. Gerdt muistetaan viimeisenä ritariena ja hänen kuolemastaan uutisoitiin laajasti.

Viimeinen iltahuuto

Ruotuväen mukaan Gerdtin kuolema merkitsi “viimeistä iltahuutoa” Mannerheim-ristin ritareille. Hänen poissaolonsa jälkeen kaikki 191 ritaria ovat poissa, ja heidän perintönsä jää elämään Suomen sotahistoriaan.

Oliko Simo Häyhä Mannerheimin ristin ritari?

Kyllä, Simo Häyhä oli Mannerheim-ristin ritari. Hän sai ristin numero 27 vuonna 1940 talvisodan aikana.

Simo Häyhän saavutukset

Simo Häyhä (1905–2002) tunnetaan ennen kaikkea “Kuoleman enkelinä” eli yhtenä historian tarkimmista kivääritähdistä. Talvisodassa hän ampui yli 500 vihollissotilasta. Häyhä haavoittui vakavasti taistelussa maaliskuussa 1940 ja joutui viettämään pitkän toipumisajan.

Risti myönnetty

Häyhän suoritukset olivat niin poikkeuksellisia, että hän sai Mannerheim-ristin jo 26-vuotiaana. Ritarinumeroltaan hän oli 27. Häyhä eli pitkän elämän ja kuoli 96-vuotiaana Raahessa.

Häyhä kuoli vanhuuteen vuonna 2002. Kuolinsyy oli luonnollinen.

Keitä ovat kaksinkertaiset Mannerheim-ristin ritarit?

Kaksinkertaisia Mannerheim-ristin ritarita on neljä: Aaro Pajari, Martti Aho, Hans Wind ja Ilmari Juutilainen. Kaikki heistä saivat ristin kahdesti poikkeuksellisten ansioiden vuoksi.

Luettelo kaksoisritareista

• Aaro Pajari – Kenraalimajuri, 3..divisioonan komentaja
• Martti Aho – Eversti, Jalkaväkirykmentti 50:n komentaja
• Hans Wind – Kapteeni, Hävittäjälentolaivue 24:n lentueen päällikkö
• Ilmari Juutilainen – Lentomestari, Hävittäjälentolaivue 34:n ohjaaja

Merkittävimmät kaksoissankarit

Hans Wind (synt. heinäkuu 1919) nimitettiin ritariksi numero 116 heinäkuussa 1943 yli 30 ilmavoiton jälkeen. Ilmari Juutilainen (1914–1999) palveli hävittäjäohjaajana talvi- ja jatkosodassa ja saavutti lukuisia ilmavoittoja. Vuodesta 1944 alkaen Mannerheim-risti saatettiin myöntää samalle henkilölle kahdesti.

Neljä kaksoisritaria edustaa poikkeuksellista urheutta: kaksi maavoimien komentajaa ja kaksi ilmavoimien lentäjää.

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit

Yhteensä 19 Mannerheim-ristin ritaria tuli ilmavoimista. Heistä tunnetuimpia ovat kaksinkertaiset ritarit Hans Wind ja Ilmari Juutilainen.

Seuraavassa taulukossa on esitelty ilmavoimien ritareita.

Lentäjien erillinen lista

Ilmavoimien ritareihin lukeutuvat myös: Eino Kiiveri (korpraali, ritarinro 140), Yrjö Kilpinen (alikersantti, ritarinro 59), Urho Sakari Lehtovaara (lentomestari, ritarinro 142), Unto Johannes Oksala (lentomestari, ritarinro 122) ja Viljo Frithiof Salminen (lentomestari, ritarinro 33). He kaikki palvelivat hävityäjä- tai pommittajalentäjinä.

Ilmavoimien kaksinkertaiset ritarit

Kaksinkertaiset ritarit ilmavoimissa olivat kapteeni Hans Wind ja lentomestari Ilmari Juutilainen. Wind syntyi Tammisaaressa heinäkuussa 1919 ja kaatui kesäkuussa 1944. Juutilainen palveli Hävittäjälentolaivue 34:ssä ja eli 84-vuotiaaksi.

Kaksinkertaisista ritareista ilmavoimissa vain Wind ja Juutilainen täyttivät kriteerit poikkeuksellisista ilmavoitoista.

Mannerheim-ristin ritareiden ajallinen ulottuvuus

Mannerheim-ristin historia ulottuu vuodesta 1942 aina 1970-luvulle. Ritareita nimitettiin vaiheittain: talvisodan jälkeen, jatkosodan aikana ja sodan jälkeen.

Seuraava taulukko havainnollistaa ritareiden aikajanaa.

Paikkakuntakohtainen jakautuminen

Ritareiden paikkakunnat jakautuvat ympäri Suomea. Leo Johannes syntyi Parikkalassa (28.6.1917) ja kuoli Lappeenrannassa (25.1.2006). Paavo Suoranta kuoli Pellossa marraskuussa 2002. Tammisaaresta kotoisin ollut Hans Wind syntyi heinäkuussa 1919.

Ritareiden asuinpaikat jakautuvat ympäri Suomea historiallisten palveluspaikkojen mukaan.

Mannerheim-ristin ritareiden perintö

Mannerheim-ristin ritareiden perintö elää Suomen sotahistoriassa. Kaikki 191 ritaria ovat poissa, mutta heidän urotyönsä muistetaan.

Vahvistetut faktat

• 191 ritaria nimitettiin
• Ruben Lagus oli ensimmäinen (ritari nro 1)
• Tuomas Gerdt oli viimeinen (ritari nro 191)
• 4 kaksoisritaria: Pajari, Aho, Wind, Juutilainen
• 19 ritaria tuli ilmavoimista

Epäselvät kysymykset

• Tarkka Mannerheim-ristin nykyarvo markkinoilla
• Kaikkien ritareiden täydellinen syntymäpaikkakunta

Yle:n mukaan Mannerheim-ristin ritareista ei yhtään ole enää elossa. Viimeinen heistä, Tuomas Gerdt, kantoi ristiään 77 vuotta.

Yle:n mukaan viimeisen ritareista pois menon jälkeen Suomen sotahistoria menetti lopullisesti suorat yhteydet Mannerheim-ristin sankareihin.

Aiheeseen liittyvää: Mannerheim-ristin ritarit ilmavoimissa · Kaksinkertaiset Mannerheim-ristin ritarit

Usein kysytyt kysymykset